Retkikuntani!
Onpa kaunis päivä. Eikös juu vain olekin? Mieleni on puhdas. Ja eiliset vastoinkäymiset ovat kuin haalea aavistus vain!
Meillä on nyt uusi reittisuunnitelma! On yksinkertaisesti aika siirtyä nykypäivään; matruusi Ville Repon ehdotuksesta kävelemme Kapellskäristä Arlandan lentokentälle ja otamme sieltä lentokoneen Amerikkaan. Sillä siisti. Kartturi-Karsikkaan piirtämän kartan mukaan Arlandaan ei ole kuin ”kullinluikaus” – tai tarkemmin ilmaistuna seitsemän ja puoli peninkulmaa – jonka taitamme tuossa tuokiossa.
Koska kaikkien kengät olivat vieläkin märät eilisen kaatosateen jälkeen heitin ne kaikki menemään teidän nukkuessa. Tiedän, tiedän, se oli ehkä hätiköity ratkaisu. Tiedän myöskin että Hedelmäpeli-Pekka kävi neuvokkaasti aamulla ostamassa voittamillaan hedelmäpelilrahoillaan kaikille korvaukseksi Crocsit Clas Olssonista, mutta retkikunnan johtajana kiellän niiden käyttämisen. Joku raja sentään.
Ymmärrän että tämän seurauksena sukkanne tulevat kulumaan puhki jossain vaiheessa matkaa. Silloin vaihdamme ne käsiin, jolloin voimme käyttää niitä järjettöminä tilapäisinä käsineinä jotka ovat täynnä reikiä. Miksi? Teidän pitää vain luottaa minuun, retkikunnan johtajaan jolla tilapäisesti on ”noussut kusi päähän”.
Ja nyt syömään!
Käytämme loput Hedelmäpeli-Pekan voittorahoista ruotsalaisiin lihapulliin. Emme olekaan syöneet kunnolla viikkoihin!
Aiaiai. Miksi ruotsalaiset lihapullat ovat niin paljon perempia kuin suomalaiset? Onko se puolukkahillo? Suolakurkut? Mitä tahansa onkaan, nyt syödään! Toki, ottakaa vain limonaadia ruoan kanssa!
A mitä Pekka sanoo? Että kaikki hedelmäpelirahat käytettiin aamulla Crocseihin?
Retkikuntani,
Juoskaa!
Casper G. Stroemman
No comments:
Post a Comment