Thursday 23 June 2011

Voitonjumala


Voitonjumala tapaa tuomionpäivän ratsastajan.

Tuesday 21 June 2011

Voitonjumala


Klikkaa nähdäksesi isompana.

Sunday 19 June 2011

Loistava etana












ESITTÄJÄ: Huuhkaja
JULKAISU: “Loistava etana”
FORMAATTI: Digitaalinen julkaisu
KATALOGINUMERO: PAR-006
LEVYMERKKI: Pacific-Atlantic Records
JULKAISUPÄIVÄ: 17. kesäkuuta 2011
TUNNISTEET: Psych Hop, UDM, Jeskola Buzz, Boss SP.


Kahdeksan raitaa timanttista nauhan rutinaa Twisted Kristerin hämäräntulon jälkeiseltä alter egolta Huuhkajalta.

”Loistava etana” on kokoelma Huuhkajan lähestyneen millenniumin alla tehtyjä kappaleita. Kyseessä on perälaarin unhofolkkia kaikkien aikojen parhaan suomalaisen musiikkiohjelmiston, Jeskola Buzzin tehosteverkkojen läpi ajettuna, halvimmilla löytyneillä näytteenottajilla värkättyjä nauhalenkkejä ja ajan kulku unohtaen rakennettuja tupladekkimankkakollaaseja. Kaiken kruunuksi viimeistellyt äänitteet katosivat juuri valmistuttuaan yli kymmeneksi vuodeksi.

Nämä piristävän kummalliset yritykset tehdä hip hoppia ja muuta sähköistä rytmimusiikkia löytyivät hiljattain sattumalta helsinkiläiseltä ullakolta ja ovat nyt saatavilla hellävaraisen digitaalisen prässäyksen läpikäyneinä.

Kätevintä olisi kenties kuvata ”Loistavaa etanaa” euro-eksentriseksi yritykseksi matkia Public Enemy-yhtyettä ja sen seuraajia. Musiikissa yhdistyykin jännittävällä tavalla 80- ja 90-lukujen taitteen räpraitojen dishamoninen äänikuva funkkaavaan pidäkkeisyyteen, joka on kenties mahdollinen vain Windows 98:n ääreen talvikuukausiksi jäykistyneelle fennoskandinaavinuorelle.

Kappalelistaus:

1. Loistava etana 2:55
2. Linnainmaa 2:14
3. Puhekone 2:13
4. Elävä kummitus 3:08
5. Päätietokone 2:41
6. Rämälämä 1:35
7. 60 rauhan vuotta 2:40
8. Kolmas aisti 3:04

Kokonaiskesto 20:40

Huuhkaja: Kenttä-äänitteet, vinyylikaappaukset, tracker-ohjelmistokollaasit ja yksi Pepsi liikaa.
Loppumiksattu C-kasetille ja unohdettu talvihousujen alle 12 vuodeksi.

Korjaustoimet ja masteroinnin suoritti Twisted Krister Pacific-Atlanticin studioilla toukokuussa 2011. Copyright Huuhkaja / Pacific-Atlantic Records 2011.  

Saturday 18 June 2011

Pasin uusi auto

Onpas ihmeellinen ääni... mitä ihmettä, onko se Pasi joka tulee sieltä? Ja onko sillä peräti uusi auto?

PASI!!! Jumanpliuta mikä MENOPELI!!!

– Päivää Jake. Olkoon Voima kanssasi.

– Pasi mitä ihmettä? Ja minä kun luulin että ajelisit loppuikäsi sillä vanhalla romulla josta irtoaa renkaat – ja sitten menet ja ostat auton jossa ei ole renkaita ollenkaan!

– Tarvitsen paremman auton koska olemme menossa matkalle. Tämä on sivistyneemmän aikakauden kulkuneuvo.

– Eipä vähän! Ja miten sinulla on yhtäkkiä kaksi robottiakin? Onko äijä voittanut lotossa?

– Ostin robotit käytettynä... ja olen itseasiassa viemässä tuota heiluriroskiksen näköistä korjattavaksi koska siinä on huono motivaattori. Nyt jos astut pois konepelliltä niin jatkaisimme matkaa...

– Tiedätkö, minä olenkin etsinyt juuri tuollaisia robotteja. Myy ne minulle!

– Jake, nämä eivät ole robotit mitä etsit.

– Auta minua Pasi, olet ainoa toivoni.

– Mitä?

– Jake, nyt minulla meni pasmat sekaisin. Toistan: nämä eivät ole robotit mitä etsit.

– Eikun ne on just hyvät.

– Pasi, tosi hienoa että suostuit lainaamaan autoasi sen lisäksi että möit nämä robotit minulle. Soittele sitten kun haluat sen takaisin!

– Ai niin, paitsi että mulla kyllä vaihtui juuri numero. No, sama se. Osaakohan tämä isompi robotti imuroida? Minulla on ihan sairaan sotkuista himassa. Niin sitten käytän tätä pienempää roskiksena, ha ha.

– Ai niin, ja Pasi, olen faijasi! No ei kai, vitsi vitsi.

– Kylläpä Jake vaikutti iloiselta uusista roboteistaan! Ja nyt pääsen auttamaan Owen-setää tämän vuoden sadonkorjuussa, joten tavallaanhan tämä meni nyt parhaiten päin kaikkien kannalta!

Wednesday 15 June 2011

Kirja-arvostelu: Lapsemme on 4-vuotias

Superkasin keskiviikkoarvostelussa on tällä kertaa Lapsemme on 4-vuotias. Sen on julkaissut Gummerus vuonna 1965.

Kirjan kuvituksista vastaa Gerlinde Doerfler, ja saksankielisestä alkuteoksesta sen on suomentanut Ilse Koli. ”Ilse Koli” on muuten anagrammi lauseesta ”Olli, iske!”.

Kirjassa käydään läpi ne tavallisemmat nelivuotiaan kanssa eteen tulevat kompastuskivet. Selvimmin saksalainen alkuteos paistaa ehkä läpi kappaleessa ”Julmia keinoja yökastelun estämiseksi.” Olli, iske!

Teoksesta löytyy myös sitä nykyään jo unohtunutta hyvää vanhanajan tietoa. Tiesitkö esimerkiksi että lakritsinsyönnistä voi saada vesipöhön? Wikipedian mukaan vesipöhön synonyymeja ovat esimerkiksi ödeema, edeema ja nestepöhö. Sen aiheuttajana mainitaan tulehdus, mutta lakritsista ei ole sanaakaan. See? Arvokasta perimätietoa.

Lakritsin sijasta suositellaan ”paksuja vanhoja leivänkannikoita nakerrettavaksi”. Kirjassa ei ole mainintaa siitä miksi niiden pitäisi olla vanhoja.

Tätä fraasia kannattaa muuten kokeilla kun nelivuotiaasi heittäytyy huutaen porraskäytävään pitkäkseen: ”Taivaastakin tulee pisaroita, mutta paljon paljon iloisempia pisaroita kuin sinun nenästäsi. Ne pomppivat räystäskourussa, pujahtavat tiaisen pesään, hypähtävät varpusen pään päälle ja lentävät sen mukana: brrrrr!” Eikö lapsesi lopeta huutamista? Olli, iske!


Kaikenkaikkiaan kirja oli opettavainen, ja jatkaa kasvatustyötä hienosti siitä missä maalaisjärki loppuu. Kyllä näillä ohjeilla aikuisikään saakka pitäisi pärjätä. Tai ainakin siihen saakka kunnes lapsi on viisivuotias.

Superkasin arvosana: 8

Tuesday 14 June 2011

Kirja-arvostelu: Meidän tiemme

Tässä kuussa arvostelemme puolaisten lasten ja nuorten elämälle omistetun Meidän tiemme -novellikokoelman. Sen on julkaissut Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike Petroskoissa vuonna 1956.

Kirjan kertomukset ovat monipuolisia ja käyvät läpi sekä ”hitleriläisen miehityksen kammottavaa aikaa” että ”uutta kansanvaltaista Puolaa jonka voitokas Neuvostaoarmeija vapautti fasistisestä miehityksestä”. Jokaiselle löytyy siis jotakin.

Kirjassa on kuvitettu kauttaaltaan hienoilla mustavalkoisilla viivapiirroskuvituksilla joiden tekijä jää ikävä kyllä anonyymiksi. Varmaa on kuitenkin että kuvittaja arvostaa jälleenrakentamista, maatalouskoneita ja kovaa puurtamista yhteisen asian hyväksi. Suloisia nallekarhuja ei tässä kirjassa esiinny.

Myös satujen aihepiirit poikkeavat raikkaasti totutusta. Onhan nimittäin virkistävää välillä ainaisten prinssien sijasta lukea ”partisaanin pojasta” tai pitkästyttävien kuninkaan hovin kuvailujen sijasta nauttia ”vierailusta presidentti Bierutin luona”.

Kirjan lapset ovat myös siinä mielessä erikoisia että ne eivät juurikaan leiki. Sen sijaan he opiskelevat kuin viimeistä päivää (”se on lasten tärkein tehtävä”) tai saattavat spontaanisti kunnostaa mutaisen, tehtaalle vievän tien. Puolan lapset näyttäisivätkin olevan ihailtavan aktiivisia verratuna vaikka suomalaisiin vellihousu-lapsiin.

Lapset eivät edes vaadi kiitosta suorituksestaan – heille riittää tieto siitä että metallityöläiset pystyvän nyt hiljaisena joukkona kulkemaan tehtaalle likaamatta kenkiään.”Siinä voi ajaa polkupyörälläkin”.

Taspauolisuuden nimissä kirja ei kuitenkaan ole harmaata puurtamista alusta loppuun, onhan siinä myös juhlimista. Toisaalta ”Työn juhla” ei ehkä ole niin railakas kuin nimi antaa ymmärtää, vaan sujuu lähinnä työn merkeissä.

M. Michalskan kertomuksessa pieni Hélja toteuttaa unelmansa ja pääsee ajamaan traktorilla. Tässä kylässä ei ainakaan ole raskasta eikä synkkää.

Kaiken kaikkiaan kirja antaa hyvin positiivisen kuvan Lokakuun Suuren sosialistisen vallankumouksen jälkeisestä Puolasta – vaikka elämä onkin paikoitellen raskasta ylväs kansa tekee väsymättömänä töitä yhteisen päämäärän eteen.

Kuitenkin kirjaa lukiessa hiipii välillä epäilys siitä että tekstissä on jotain pielessä... ikäänkuin siinä olisi joku piiloviesti?

Tai toisaalta, taidan vaan kuvitella – kyllähän kaikki lapset nauttivat saduista joissa esiintyy metallistyöläisiä.

Superkasin arvosana 9 – arvosanaa alensi se että olisi mieluummin lukenut enemmän ilkeistä ”tehtailijoista, pankkiireistä ja tilanomistajista”.

Wednesday 8 June 2011

YKSI AUTO ENEMMÄN


Autosuunnittelu – selvästikään ei niin vaikeaa miltä näyttää.

Äänestämällä tästä voit auttaa toteuttamaan YKSI AUTO ENEMMÄN -auton, ja siten osaltasi edesauttaa maapallomme tuhoutumista ihan pikkuriikkisen.

Monday 6 June 2011

Tepon seikkailut


Ihmeiden aika ei ole ohi.

Thursday 2 June 2011

Teiden ritari

– Olipa hyvä että sain autosta renkaan korjattua! Ehjä kulkupeli taas alla. Hyvä autohan tämä on – halpoja kilometrejä.

– En yleensä tee tällaista, mutta ajattelin itse asiassa pyörähtää keskustan kautta katsomassa onko mitään meininkiä... tiedän, ei minun tyyppistä toimintaa, mutta hei, miksipä ei?

– Oho, heti tärppäsi! Pasi, nyt coolina... Tuo naikkonen vilkuilee... olisipa aurinkolasit! Matele vain hiljaa eteenpäin ja ole niinkuin ei mitään...

– Moi, olen Lissu.
– Tuota, ööööööh, moi! Olen, tuota, Pasi.
– Siisti auto, Pasi.

– Ai tämä vai? Äh, tällainen vanha romu...
– Pasi, autostasi näkee että olet herkkä ihminen.

– No itse asiassa...
– Pasi, saanko kysyä mikä horoskooppimerkkisi on?

– Olen neitsyt... tai siis ei sillä tavalla neitsyt!!! Mutta joo, neitsyt kuitenkin... ja nouseva härkä. Mutta ei siis sillä tavalla ”nouseva härkä”!!!
– Pasi, shhhh.

– Pasi, sinun ei tarvitse sanoa mitään... huomasin kyllä heti että olet neitsyt, sen näkee katseestasi. Sinulla on kauniit silmät.
– Kiitos, ööh, haluatko nähdä käteni, niitäkin on kehuttu? Voisin kuulemma halutessani olla käsimalli.

– WASSSSUUUP! Mitäs kyyhkyläiset? Eikä teidän pitäisi jo hankkia huone?
– Ja kukas tämä on?
– Voi ei... se on, ööhm, tuttavani, Lego-jakegyllenhaal!

– Tuttavasi? Mmmm, sinun pitää esitellä hänet minulle.
– Aivan oikein, Jakeksi kutsuvat!
– Jake, nyt on ehkä vähän huono hetki...

– Pasi. Pasipasipasi. Muistatko kun tein sinulle taannoin palveluksen ja korjasin autosi renkaan? Nyt sinun olisi mahdollisuus maksaa palvelus takaisin.
– Mutta Jake... en ymmärää mitä tarkoitat?

– Luulen että ymmärrät vallan hyvin mitä tarkoitan. Päivää neiti.
– Ai sinä olet se Jake? Olen kuullut sinusta.
– Mutta Lissu, entäs ne minun silmäni...

– Lissu, niinkö? Kuule, mitä sanoisit jos lähdettäisiin ajelulle? Haluaisin näyttää sinulle yhden paikan?
– Sopii. Ei minulla täällä oikeastaan ollut sen tähdellisempää tekemistä.
– Mutta Lissu, en ole vielä näyttänyt sinulle herkkiä sormiani! Minulle on sanottu että voisin olla hyvä soittamaan pianoa!

– Pasi, Lissulla ja minulla on nyt vähän menoa. Ja nyt ollaan sitten sujut sen rengasasian kanssa.
– Mutta eihän siinä renkaassa ollut mitään vikaa!
– Moi moi Pasi, oli mukava tavata.

– Minä pidän voimakkaista miehistä jotka ottavat komennon.
– Hyvä! Silloin olet törmännyt oikeaan henkilöön.

– Jake, on tosin yksi juttu mikä sinun on hyvä tietää ennen kun olemme perillä... minulle itse asiassa maksetaan seuranpidosta.
– Jassoo, ai sellainen naikkonen?

– Niin, ”naikkonen”... lisäksi olen itse asiassa pitkätukkainen mies.

– Vai niin.