Retkikunta: Kotiinlähdön aika

Retkikuntani,

Mieleni on vihdoin levollinen.

Sotamme Ruotsia vastaan oli voittoisa. Emme kärsineet yhtään tappiota, mutta sotasaaliimme sen sijaan olivat runsaat. Voitte kaikki olla ylpeitä itsestänne – joka ikinen. Myös Juliana.

Erityiskiitos miehistölleni myös tämän komean lautan rakentamisesta jolla nyt purjehdimme kotiin kohti Superkasia. En olisi itse keksinyt käyttää hylättyjä vaihtolavoja ja tyhjiä Ramlösa-pulloja rakennusmateriaalina. Erityisen tyytyväinen olen myös pressukankaisesta purjeesta joka on tehty Ikean kasseista. Ja kun vielä tuuletkin ovat suotuisia niin mikä tässä on purjehtiessa!

Saavumme pian Suomen aluevesille jonka jälkeen voimme hengähtää kunnolla. Ruotsin laivasto lähetti kyllä pari sukellusvenettä peräämme, mutta olen ylpeä sanoessani että karistimme ne kannoiltamme. Tosin emme kyllä tehneet erityisesti mitään väistöliikettäkään. Minneköhän ne katosivat?



Aah. Retkikuntani, meillä on totisesti ollut vastoinkäymisemme. Mutta mikä on parempaa kuin palata kotiin kaikkien näiden seikkailujen jälkeen. Vähän vanhempana, mutta paljon viisaampana. Hei, onko tuo lokki? Lokit tarkoittavat onnea merellä! Ai ei vai? Ai se on albatrossi joka tuottaa onnea? No voitaisiinko sitten vaikka ampua se lokki ja syödä se, minua hieman hiukoo. Sitäpaitsi olen kuullut että ne maistuvat vähän kanalle.

Hei, Kartturi-Ilja haluaa sanoa jotain! Ai mitä? Että pidetään piirustuskilpailu matkamme ratoksi siitä kuka piirtää parhaimman Karvisen? No olkoon menneksi.


Hedelmäpeli-Pekka


Parta-Karjalainen


Ville Repo

No niistähän tuli tosi hyviä. Kiitos kaikille osallistuneille.

Tiedättekö mikä on myös varsinainen onnekas sattuma? No se että retkikuntamme saa päätöksen juuri sopivasti siihen että Superkasin putkiremontti on valmis; senhän piti kestää tasan kaksi kuukautta ja olla valmis marraskuun alkuun mennessä. Täydellinen ajoitus, vai mitä? Hoo, voin oikein nähdä silmissäni miten ne työmiehet tekevän loppusiivoista tälläkin hetkellä, kuuraavat paikkoja pienillä hammasharjoilla ettei työhuoneellamme ole pölyhiukkastakaan sinne palatessamme!

Tätä on hyvä odottaa.

Onnellinen amiraalinne,
Casper G. Stroemman