Superkasin Intranet uudistuu; otimme mallia ilmaisjakelulehdistä ja nyt lukijamme saa lähettää suttuisia, huonosti rajattuja kuvia jotka sitten julkaisemme blogissamme! Myöhemmin lanseeramme vielä kryptisen tekstiviestipalstan jossa lukijamme saa lähettää hetken mielijohteesta jotain ihme mussutusta bensiinin hinnasta, politiikasta tai bussikuskien ajotavoista, nimimerkillä tietenkin.
Ensiksi valokuvan ehti lähettää Kasper Helsinginkadulta jonka hän nappasi taloyhtiön pesutuvan ajanvarauskirjasta; kyllä naapurit osaavat olla sellaisia velikultia!
Likapyykin pesua naapurien kesken.
Sunday, 30 November 2008
Saturday, 29 November 2008
Päiväristeilyohjus
- Hei Ritu, kannattaakohan meidän mennä sinne Tax Freehen ollenkaan kun sieltä ei saa kun viina ja tupakkaa ja makeisia? Kun minä juuri pääsin tupakasta eroon ja olen kuitenkin kuivilla oleva alkoholisti jolla on sokeritauti?
- No ehkei... tai odota tarkistan hyttikortista. Ei kuule hetkinen, kyllä tässä lukee että KANNATTAA OSTAA SUURIN SALLITTU MÄÄRÄ, enkä minä halua kyseenalaistaa näitä virallisia matkustuspapereita!
Thursday, 27 November 2008
Retki Superkasille
Emme tunnetusti ole käyneet työhuoneellaamme pariin kuukauteen, mutta nyt lumimyrskyn hellitettyä uskalsimme vihdoin käydä tarkistamassa paikat.
Oletteko ikinä käynyt Tsernobylissä? En minäkään. Moni on kuitenkin nähnyt dokumenttejä siitä minkä näköistä kaupungissa on 22 vuotta onnettomuuden jälkeen kun kaikki laskettin käsistä ja lähdettiin evakkoon. Superkasilla ei ole ollenkaan sen näköistä. Meillä oli aikaa, ja muovitimme kaiken tarkasti.
Silti, aina on varottava radio-aktiivisia mutantteja. Onneksi oven suusta löytyi hylätty golfmaila. Se toimii jopa paremmin kuin AK-47, ainakin radioaktiivisa vampyyrejä vastaan.
HERRAN TÄHDEN, Superkasin kalenteri on pysähtynyt maaliskuuhun 2007! Se on tasan puolitoista vuotta ennen remontin alkamista. Sattumako?
Alakerrassa pitää olla varovainen. Talossa voi liikkua kaikennäköisiä ryösteleviä, radioaktiivisia rosvojoukkoja. WC-istuimemme ei näköjään ollut kelvannut – varmaan muistutti liikaa vankilasta.
Sen sijaan vanhat kusiset lavuaarit ovat näköjään kuumaa kamaa pimeillä markkinoilla. Piru vieköön, radioaktiiviset mutantit, eikö teille mikään riitä!
Kaikkein järkyttävin yllätys löytyi kuitenkin WC:n perältä; sieltä oli nimittäin avattu suora putki viemäriverkostoon, missä tunnetusti asuu mutaatioille altistuneita rottia, merikilpikonnia ja sähköankeriaita!
Okei, ei siellä Superilla niin dramaattista ollut. Vähän pölyistä vain. Pian päästään takaisin.
Oletteko ikinä käynyt Tsernobylissä? En minäkään. Moni on kuitenkin nähnyt dokumenttejä siitä minkä näköistä kaupungissa on 22 vuotta onnettomuuden jälkeen kun kaikki laskettin käsistä ja lähdettiin evakkoon. Superkasilla ei ole ollenkaan sen näköistä. Meillä oli aikaa, ja muovitimme kaiken tarkasti.
Silti, aina on varottava radio-aktiivisia mutantteja. Onneksi oven suusta löytyi hylätty golfmaila. Se toimii jopa paremmin kuin AK-47, ainakin radioaktiivisa vampyyrejä vastaan.
HERRAN TÄHDEN, Superkasin kalenteri on pysähtynyt maaliskuuhun 2007! Se on tasan puolitoista vuotta ennen remontin alkamista. Sattumako?
Alakerrassa pitää olla varovainen. Talossa voi liikkua kaikennäköisiä ryösteleviä, radioaktiivisia rosvojoukkoja. WC-istuimemme ei näköjään ollut kelvannut – varmaan muistutti liikaa vankilasta.
Sen sijaan vanhat kusiset lavuaarit ovat näköjään kuumaa kamaa pimeillä markkinoilla. Piru vieköön, radioaktiiviset mutantit, eikö teille mikään riitä!
Kaikkein järkyttävin yllätys löytyi kuitenkin WC:n perältä; sieltä oli nimittäin avattu suora putki viemäriverkostoon, missä tunnetusti asuu mutaatioille altistuneita rottia, merikilpikonnia ja sähköankeriaita!
Okei, ei siellä Superilla niin dramaattista ollut. Vähän pölyistä vain. Pian päästään takaisin.
Wednesday, 26 November 2008
Jussin ja Willen pizzakeskiviikko
Menneiden kesien autereisina päivinä meillä superkasilaisilla oli tapana kokoontua joukolla nauttimaan pizzaa. Nykyään tuo tapa on unohduksissa osittain putkiremontin aiheuttaman hajaannuksen, osittain muiden seikkojen vuoksi. Traditioita kunnioittaen Jussi ja Wille kävivät kuitenkin tervehtimässä Mari Ciaron Ollia ja saivat eteensä sekä pizzaa että lasagnea. Molemmat saksanmaata myöden tunnettua ykköslaatua. Sivistyneessä pöytäkeskustelussa sivuttiin ligatuureja, supermiespipoja, Karjalan evakoita, Lemmy Kilmisteria ja Mannerheim-suvun vast´ikään löytynyttä reseptikirjaa. Lumimyrskyä unohtamatta. Mukava pieni keskipäivän hetki!
Etulalla Jussin lasagne, keskellä kiehuvaa juustomerta. Taustalla Wille "Setä Ruskea" Repo pizzoineen.
Jälkiruuaksi nautittiin maatushka henkiset leivoskarkit suoraan Venäjältä. Aaah, tuhtia kuin rahkasormet ikään.
Etulalla Jussin lasagne, keskellä kiehuvaa juustomerta. Taustalla Wille "Setä Ruskea" Repo pizzoineen.
Jälkiruuaksi nautittiin maatushka henkiset leivoskarkit suoraan Venäjältä. Aaah, tuhtia kuin rahkasormet ikään.
Monday, 24 November 2008
Viikkovisailu goes lego nerd
Thursday, 20 November 2008
Retkikunta: Miehistön esittely
Retkikuntani!
Onnistuneen tutkimusmatkan päätteeksi olen päättänyt antaa Julianan ikuistaa meidät kaikki camera obscura-laittellaan. Älkää kuitenkaan antako pelolle tilaa sydämessänne; laite on täysin vaaraton. Okei, tiede ei ole päässyt vielä yksimielisyyteen siitä vangitseeko laite kuvan lisäksi myös kuvattavan sielun, mutta otamme sen riskin. Ja jos kerran olette tuollaisia vellihousuja voin mennä itse ensin.
Casper G. Stroemman, itsenimitetty amiraali hetken mielijohteesta ja retkikunnan johtaja Jumalan armosta.
Ylimatruusi Peki. Tässä kuvassa sidottuna koska meinasi ”flipata” kotimatkalla. Kaikkien seikkailujen jälkeen!
Kartturi-Ilja. Kartotti uupumatta uusia maanosia retkikunnan edetässä, mutta tärkeimpänä saavutuksena pidetään kuitenkin kotimatkan ”Piirrä paras Karvinen”-kisaa.
Parta-Karjalainen, retkikunnan navigaattori. Nykyään on kuitenkin olemassa käteviä sateliittipaikantavia navigaattoreita, joten saanee uuden roolin ensi tutkimusmatkalla.
Juliana. Mahdollisesti noita, mutta olisiko nämäkään kuvat syntyneet ilman noituutta? Eivät olisi.
Hedelmäpeli-Pekka. Vastasi retkikunnan rahoituksesta moninkertaistamalla alkupääoman kultaisella kosketuksellaan. Taisteluhuuto: ”Vauva tarvitsee uudet kengät”.
Gareth. Korvaamaton miehistön jäsen ja ehta engelsmanni jonka kielitaidot olisivat olleet korvaamatoomat sikäli kun olisimme käyneet siellä päinkään.
Matti. Riuska merimies jolla pysyy pokasaha kädessä. Sääli vain että hän sohi itseään pokasahalla silmään juuri ennen tämän kuvan ottamista.
Ville Repo. Ylläpiti retkikunnan tieteellistä tasoa ja pääsi nimeämään monta eläintä matkalla. Muuten viihtyi hyvin kajuutassa nahkakantisen kirjan ja sherrylasillisen kanssa.
Salli. Tuntee Pariisin uudet tuulahdukset ja yritti jossain vaiheessa saada koko miehistöä pitämään puuteroituja peruukkeja. Ja vasta nyt selvisi kuka oikeasti hankki meille kaikki ne Crocsit Kapellskärissä.
Onnistuneen tutkimusmatkan päätteeksi olen päättänyt antaa Julianan ikuistaa meidät kaikki camera obscura-laittellaan. Älkää kuitenkaan antako pelolle tilaa sydämessänne; laite on täysin vaaraton. Okei, tiede ei ole päässyt vielä yksimielisyyteen siitä vangitseeko laite kuvan lisäksi myös kuvattavan sielun, mutta otamme sen riskin. Ja jos kerran olette tuollaisia vellihousuja voin mennä itse ensin.
Casper G. Stroemman, itsenimitetty amiraali hetken mielijohteesta ja retkikunnan johtaja Jumalan armosta.
Ylimatruusi Peki. Tässä kuvassa sidottuna koska meinasi ”flipata” kotimatkalla. Kaikkien seikkailujen jälkeen!
Kartturi-Ilja. Kartotti uupumatta uusia maanosia retkikunnan edetässä, mutta tärkeimpänä saavutuksena pidetään kuitenkin kotimatkan ”Piirrä paras Karvinen”-kisaa.
Parta-Karjalainen, retkikunnan navigaattori. Nykyään on kuitenkin olemassa käteviä sateliittipaikantavia navigaattoreita, joten saanee uuden roolin ensi tutkimusmatkalla.
Juliana. Mahdollisesti noita, mutta olisiko nämäkään kuvat syntyneet ilman noituutta? Eivät olisi.
Hedelmäpeli-Pekka. Vastasi retkikunnan rahoituksesta moninkertaistamalla alkupääoman kultaisella kosketuksellaan. Taisteluhuuto: ”Vauva tarvitsee uudet kengät”.
Gareth. Korvaamaton miehistön jäsen ja ehta engelsmanni jonka kielitaidot olisivat olleet korvaamatoomat sikäli kun olisimme käyneet siellä päinkään.
Matti. Riuska merimies jolla pysyy pokasaha kädessä. Sääli vain että hän sohi itseään pokasahalla silmään juuri ennen tämän kuvan ottamista.
Ville Repo. Ylläpiti retkikunnan tieteellistä tasoa ja pääsi nimeämään monta eläintä matkalla. Muuten viihtyi hyvin kajuutassa nahkakantisen kirjan ja sherrylasillisen kanssa.
Salli. Tuntee Pariisin uudet tuulahdukset ja yritti jossain vaiheessa saada koko miehistöä pitämään puuteroituja peruukkeja. Ja vasta nyt selvisi kuka oikeasti hankki meille kaikki ne Crocsit Kapellskärissä.
Tuesday, 18 November 2008
Biennale lehdistöseuranta
Friday, 14 November 2008
Retkikunta: Kotiinlähdön aika
Retkikuntani,
Mieleni on vihdoin levollinen.
Sotamme Ruotsia vastaan oli voittoisa. Emme kärsineet yhtään tappiota, mutta sotasaaliimme sen sijaan olivat runsaat. Voitte kaikki olla ylpeitä itsestänne – joka ikinen. Myös Juliana.
Erityiskiitos miehistölleni myös tämän komean lautan rakentamisesta jolla nyt purjehdimme kotiin kohti Superkasia. En olisi itse keksinyt käyttää hylättyjä vaihtolavoja ja tyhjiä Ramlösa-pulloja rakennusmateriaalina. Erityisen tyytyväinen olen myös pressukankaisesta purjeesta joka on tehty Ikean kasseista. Ja kun vielä tuuletkin ovat suotuisia niin mikä tässä on purjehtiessa!
Saavumme pian Suomen aluevesille jonka jälkeen voimme hengähtää kunnolla. Ruotsin laivasto lähetti kyllä pari sukellusvenettä peräämme, mutta olen ylpeä sanoessani että karistimme ne kannoiltamme. Tosin emme kyllä tehneet erityisesti mitään väistöliikettäkään. Minneköhän ne katosivat?
Aah. Retkikuntani, meillä on totisesti ollut vastoinkäymisemme. Mutta mikä on parempaa kuin palata kotiin kaikkien näiden seikkailujen jälkeen. Vähän vanhempana, mutta paljon viisaampana. Hei, onko tuo lokki? Lokit tarkoittavat onnea merellä! Ai ei vai? Ai se on albatrossi joka tuottaa onnea? No voitaisiinko sitten vaikka ampua se lokki ja syödä se, minua hieman hiukoo. Sitäpaitsi olen kuullut että ne maistuvat vähän kanalle.
Hei, Kartturi-Ilja haluaa sanoa jotain! Ai mitä? Että pidetään piirustuskilpailu matkamme ratoksi siitä kuka piirtää parhaimman Karvisen? No olkoon menneksi.
Hedelmäpeli-Pekka
Parta-Karjalainen
Ville Repo
No niistähän tuli tosi hyviä. Kiitos kaikille osallistuneille.
Tiedättekö mikä on myös varsinainen onnekas sattuma? No se että retkikuntamme saa päätöksen juuri sopivasti siihen että Superkasin putkiremontti on valmis; senhän piti kestää tasan kaksi kuukautta ja olla valmis marraskuun alkuun mennessä. Täydellinen ajoitus, vai mitä? Hoo, voin oikein nähdä silmissäni miten ne työmiehet tekevän loppusiivoista tälläkin hetkellä, kuuraavat paikkoja pienillä hammasharjoilla ettei työhuoneellamme ole pölyhiukkastakaan sinne palatessamme!
Tätä on hyvä odottaa.
Onnellinen amiraalinne,
Casper G. Stroemman
Wednesday, 12 November 2008
Kolmatta linjaa takaisin
Friday, 7 November 2008
Retkikunta: Vain äänestämällä voit vaikuttaa
Retkikuntani!
Tähdet näyttäisivät olevan suotuisassa asennossa. Retkikunnallemme saattaa löytyä lisärahoitusta.
Nyt jos koskaan kannattaa äänestää näppäimistöllään: www.retkikunta.fi
Hakusanoiksi kannaattaa laittaa ainakin ”jännitys” ja ”nyrkkeily”.
ATK-taitoinen amiraalinne,
Casper G. Stroemman
Wednesday, 5 November 2008
Subscribe to:
Posts (Atom)