Retkikunta: perustamme retkikuntamuseon

Retkikuntani,

Superkasin retkikunnan loisteliaat vaiheet lienevät vielä meidän kaikkien tuoreessa muistissa; miten me lähdimme toiveikkaina kohti Amerikkaa tuuliselta Helsinginniemeltä vain päätyäksemme Saksaan, joka sittemmin osoittautui Ruotsinmaaksi. Se oli kiusallista. Paitsi että siitä sydämistyneinä aloitimme aiheettoman hyökkäyksen naapurimaatamme kohtaan – konflikti joka pian paisui täysiveriseksi sodaksi, josta tietenkin selviydyimme voittajina.

Ihan niinkuin tekin minäkin muistelen tätä lämmöllä. STT:kin kirjoitti tästä pikku-uutisen joka julkaistiin useammassa maakunnan lehdessä. Tällä Superkasin legendaarinen maine oli saavutettu.

Vaan miten pitkäksi aikaa?

Tämä on asia joka on vaivannut minua viimeiset kuukaudet. Uutisissa on tätänykyä pelkkiä kirjoituksia taloudesta, ja kun googlaan retkikuntamme vaiheita (keskimäärin kaksi kertaa tunnissa) huomaan miten osumat vähenevät.

Siksi olen päättänyt perustaa museon.


Tämähän ei sinänsä ole uniikki idea. Itse asiassa museomme tulee olemaan aika tarkalleen mallinnettu Kon-Tiki-museon mukaan. En nimittäin näe mitään syytä miksi meidän retkikuntamme olisi yhtään vähempiarvoinen kuin Heyerdahlin pikku purjehdus. Sitäpaitsi se oli haloo jotain puoli vuosisataa sitten kun meidän purjehdus tapahtui viime vuonna. Pitää seurata aikaansa.

Teille, retkikuntani, ei koidu museosta minkäännäköistä vaivaa. Ruotsalaiset sotavangit tulevat nimittäin pystyttämään pysyvän näyttelyn ja toimivat myös valvojina. Ahtaampaahan meillä tulee tästä lähtien olemaan, mutta uskoisin että kaikki ovat halukkaita vähän tiivistämään näin tärkeän asian puolesta.

Ai niin, ja jonkun on majoitettava ruotsalaiset sotavangit/näyttelynvalvojat. Sanoisin että se joku olisi ylimatruusi Peki, koska heidän kotonaan puhutaan toista kotimaista. Ei tule sitten vangeillakaan niin ikävä kotiin.

Toisaalta näyttelyn pysytyttäminen tarkoittaa myös sitä että Superkasi menee taas heti remonttiin juuri kun putkiremontti on ohi, oikeastaan samana päivänä. Aika huono ajoitus, eikö?

Retkikuntani,

Rakastan kuitenkin teitä kaikkia niin paljon etten saa nukutuksi öisin.

Amiraalinne,
Retkikunann johtaja,
Museo-intendentti

Casper G. Stroemman